Agiliitoa

Agiliitoa
Persjättö

perjantai 28. syyskuuta 2018

Terveysrintamalla

Aloitetaan kivemmista kuulumisista eli Yojon kanssa Pyhtään tuliaisina tuli toinen LUVA kakkosluokasta! Seuraava koitos on joukkuepiirinmestaruus ja sitten aloitetaan viimeisen nousunollan metsästys ja nollien keräys SM kisoihin! Ollaan tosin aloitettu luolakautta ja pieniä pintanaarmuja täytyy paikkailla, ne on Furyn kanssa juosseet metsässä ja viime viikon saaliina 1 supikoira ja 1 mäyrä.

Aku alkaa olla parempi, viikon häkkilepo on auttanut ontumiseen ja eilen aloitettiin lenkkimatkan pidennys ja jumppa. Se astuu ihan mukavasti kaikille jaloille, nyt vaan rauhassa liikunnan lisääminen ettei tule taas takapakkia. Mielellään se leikkisi tyttöjen kanssa, mutt avielä pitää malttaa.

Furyn kanssa pujotteluprojekti etenee kotipihalla, verkkoja on vielä 5 kpl, mutta omaa liikkumista on saanut lisätä. Vähän on tehty myös kontaktitreeniä, ehkä sekin homma joku päivä etenee. Varailin jo puomia vuokralle, haen sen syyskuun puolivälissä. Kouvolan näyttelystä tuliaisina H, tuomari laski hampaat tällä kertaa. Mutta. Viime viikonloppuna oli luonnetesti ja terveystarkkeja. Luonnetestissä tuli pisteitä 84, arkuutta oli paljon ja se muisti pitkään hyökkäykset sekä kelkan yms. Oli paljon arempi, mitä olin odottanut. On se hieman arka ollutkin, mutta nyt vei aikaa ja se tarvitsi paljon apua myös pimeässä huoneessa. Tosin mun mielestä koko pimeä huone oli tosi outo ja levoton, kun tuomarit höpöttivät ihan taukoamatta keskenään ja koiran kanssa ja se keskittyi sitten heihin ja myös arkoi heidän läsnäoloaan. En tiedä olisiko sen toiminta ollut yhtään parempaa, mutta olisin toivonut, että koiralle olisi annettu tilaisuus etsiä minut rauhassa.



Terveystarkissa sitten olikin pari yllätystä. Polvet oli priimaa, mutta tutkinut lääkäri löysi lievän sivuäänen sydämestä ja pienen valkoisen täplän oikeasta silmästä. Silmän tutkitutan uudelleen vuoden päästä, sydämen osalta käydään ultrassa vakuutuksen piikkiin kun vaan nenä paranee. Siihen jouduttiin mäyrän puraisun vuoksi laittamaan pari tikkiä sunnuntaina. Tikatessa sivuääntä ei kuitenkaan kuulunut. Alkaa vähän tuntua siltä, että sterilisaatio lähestyy, liian monta huonoa ominaisuutta eikä oikein mitään priimaa, joten suvunjatkamisarvo on mun silmissä aika alhaalla. Olenkohan liian tarkka vai sattuuko mulle vaan nää huonot koirat..?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti