Agiliitoa

Agiliitoa
Persjättö

lauantai 19. toukokuuta 2018

Kevätväsymys

On ollut melko hiljaista edelleen treeni/kisarintamalla. Treenit, ne vähät mitä on tehty, sujuvat aina ihan kivasti ja eteenpäin mennään, hitaasti mutta varmasti. Kisakentällä Yojon kanssa sitten taas ei suju ja olen kovasti pähkäillyt mitä tehdä sen kanssa.

Yojon kanssa oli kisat Riihimäellä huhtikuussa ja ne ei ihan sujunut, ekalla radalla se tuli läpi puomilta, joten uusin sen ja teimme radan loppuun ihan mukavasti siitä eteenpäin. Sitten se varasti lähdössä, palautin ja tehtiin rata parin hypyn kautta maaliin. Viimeisellä radalla lähdin asenteella kyllä se nyt pysyy kun uskon siihen ja ei kun toinen varastus ja koira kainalokyydillä pois. Ai että ketutti!

Yojon kanssa on sitten keskitytty tokoon ja kävin kokeessa viime viikonloppuna. Se on treenannut hyvin ja kokeeseen mentiin asenteella tää on helppoa me osataan tää! Paikkamakuu 10, maahan se meni vähän vinoon, mutta muuten se oli aivan nappisuoritus! Yksilösuorituksessa liikkeestä maahanmeno meni nollille kun se jäi seisomaan, mutta kehuin sitä hyvästä perusasennosta ja seuraavasta liikkeestä, joka oli 10 arvoinen noutokapulan pito. Mutta sitten lähti taas alamäki, seuraamisesta se vaan huononi ja alkoi taas keräämään painetta jostain mitä en edes tiedä... Aivan kaamea loppu, mutta jostain syystä Laisi antoi sen verran pisteitä, että II palkinto tuli kuitenkin.

Laitoin Sagille anomuksen Yojon siirrosta ykkösluokkaan, jos hauskalla ja helpolla saisi homman taas toimimaan. Kun saan sen sinne ykkösiin niin startataan taas. Se treenaa hyvin kaikkea, mutta koetilanteissa on jotain, joka pitää selättää tai sitten lopettaa kisaaminen.

Oon tehnyt verijäljet Furylle ja Busterille, Furylla meni hirmu kauan kun se pelkäsi siellä jäljellä. Tarkka se on tekemisessään, mikä on hyvä! Buster sitten taas meni aivan karmeeta vauhtia ja sen jälki meni sellasessa kivassa ryteikössä (oli toooosi järkevää vetää se sellaseen maastoon...). Yks kunnon hukka, meinasi vaan lähteä toistuvasti väärään suuntaan, ja kulmat se menee vaan ohi, niille pitää tehdä jotain. Yojon kanssa on haettu lintua lyhyen jäljen päästä, metsässä toimii pellolla ei (tais tuulla niin ettei tarttunut haju nenään).

Nypin kaikki koirat, jotta ne kuivuis vähän paremmin kun alkoi uimakausi. Furylla on niin älytön turkki että tekisi mieli ajella se, nyppiminenkään ei kevennä sen oloa. On myös pyöräilty ja pujoteltu kotipihalla, kesätreenit on kivoja kun voi tehdä kotona!